Ihmisiä alkoi tulla torille ripotellen ja vähitellen aina enemmän ja enemmän. Täytyy sanoa, että aivan oli ruuhkaa aika ajoin kahvilassakin. Mielissään olivat myös myyjät, koska kauppa kävi. Onneksi sentään Nappi ponilla riitti menohaluja loppuun saakka. Tämän viikon tiistaina oli hyvä juttu lehdessäkin, kiitos siitä kuuluu paikallisreportterillemme. Nyt ei muuta kuin odottelemaan innolla seuraavaa toria, joka on heti juhannuksen jälkeen. Mahdetaanko siellä saada jo uusia perunoita? Makkaraa ainakin saa.

Viime lauantaina oli melko hiljaista, siihen vaikutti varmasti osaltansa se julmetunmoinen ukonilma. Ukonilma, joka sai sähköt katkastua ainakin kolmeen otteeseen. Kaikki todellakin alkoi raekuurolla ja isoilla vesi pisaroilla. Kaikki terassin tuolien istuintyynyt kastuivat alta aika yksikön ja myös minä, kun niitä siellä yritin keräillä salamoiden lyödessä tahtia. Salaman ja jyrinän välillä en ehtinyt laskea edes yhteen, niin päällä se ukkonen oli. Juoksin kiireen vilkkaan alakertaan kahvilani suojiin ja toivoin, ettei koirani pelkäisi kovasti yläkerrassa. En niinkään pelkää ukkosta, mutta kunnioita kyllä luonnonvoimia siinä määrin, että pysyin visusti kaukana niistä kahdesta pienestä ikkunasta ja ulko-ovesta, jotka kahvilassani on.

Olen huomannut, että kahvilassani on ruvennut käymään kanta-asiakkaita. Asiakkaat ovat siis tulleet jonkun tuotteen perässä jo toistamiseen. Kahvi, pulla ja limonaadi on ainakin saanut ihmiset palaamaan. Mikä olisikaan sinun juttusi? Minä ainakin jaksan aina vaan ostaa noita irtokaramellejä ja siskon likka ostaa aina muumitikkarin, ne ovat meidän juttuja.

Tällä viikolla loppuu koulut. Se on monelle lapselle ja miksei aikuisellekin mukava juttu. Alkaa siis kesälomat. Toivonkin, että säät muotoutuu kesäisiksi ja ihmiset lähtevät pyöräilemään ja löytävät minun pienen kahvilani ja uskaltautuvat sisään. Nyt menen paketoimaan valmistujaislahjoja ja keittämään sitä ihanaa tuoretta kahvia. Palaillaan taas!